Koville otti, mutta onnistuin taistelemaan itseni sunnuntain päivätreeneihin (kuten sävystä saattaa arvata, perjantaina treenit jäivät väliin kaavailuista huolimatta). Hieman myöhässä saavuin paikalle, kun bussit menivät miten sattuu. Huomenna alkaa ilmeisesti julkisen liikenteen talvikausi, en tiedä liittyikö sekoilu(ni) siihen. Happi meinasi loppua aivan täysin treeneissä, mutta siitä olen päättänyt syyttää tuota selkätukea, joka tahtoo painiessa nousta ylöspäin blokkaamaan keuhkojen täysipainoista käyttöä. Kuten olen jo vuosia sitten oppinut, aina pitää olla selitys.

Treeneissä käytiin avoimen guardin perusswiipit (2 kpl). Mielenkiintoisesti jäsentävät täällä tuon pariskunnan hieman eri tavalla, kuin Takadon kasvattina olen tottunut. Ensimmäisessä swiipissä tartutaan ristikkäiseen hihaan aivan kuten Espoossakin, mutta jalat menevätkin Takadon kakkosswiipin mukaan. Tällöin siis toista jalkaa siirretään vastustajan lantiolla toiselle puolelle ja toinen jalka kampittaa viikatemaisesti. Jos vastustaja passaa tämän nostamalla jalkansa viikatteen yli, niin siirrytään Takadon ykköseen, eli vaihdetaan toinen jalka lantiolle ja kampitetaan jalkapöydällä (käsiotteet eivät muutu). Pieni erohan tämä on, kunhan pisti silmään. Melkoisen mukavasti selkärangasta tulivat swiipit tällaisinakin versioina. Niin paljon noita on tahkottu kuitenkin.

Runsaasti oli sparria näissäkin treeneissä. Sinänsä voin kai olla tyytyväinen, että en joutunut taputtamaan kertaakaan, vaikka pyörin jokaisen treeneissä olleen kanssa, sisältäen yhden ruskea- ja yhden purppuravöisen. Itse sain lopetuksia tehtyä jokusen, tosin mistään suurista urotöistä ei ehkä voi kuitenkaan puhua. Guardi ohitettiin joitakin kertoja (yleensä halffin kautta) ja kahdesti mut taidettiin swiipata. Ei mikään katastrofi sinänsä.

Olen tässä huomannut, että suljettu guardi (lahja Takadon perustekniikkaharjoittelusta) on sparrissa varsin tehokas. Täällä on niin vahvasti sporttimeininki, että useat kokeneemmatkin harjoittelijat ovat huolestuttavan hukassa, kun joutuvat suljettuun guardiin ja liike loppuu. Toisaalta taas hiltiläisten avoin guardi on Takadoon nähden aivan eri luokkaa. Etenkin de la Rivaa pelaa todella usea. Siihen tosin toimii Saulo Ribeiron videollaan opastama pikkukikka erittäin hyvin eli sääri vastustajan takareittä vasten ja polven kääntö ulospäin, jos vastustaja lähtee yrittämään huukkia. Blokkaa varsin tehokkaasti.

Pakko kyllä yrittää avointa guardia treenata täällä, hävettää.