Heti seminaariputken jälkeen räksähti selkä jälleen rikki ja sen potemiseen meni kaksi viikkoa. Ja varsin surkea kaksiviikkoinen olikin, istuin kotona ja pelasin pokeria. Selkä kuitenkin tuntui paranevan ja viime viikolla kävinkin ostamassa selkätuen (McDavid Lightweight) ja sen avulla palasin treeneihin. Tuntui auttavan rutkastikin ja oli mukava vääntää pitkästä aikaa.

Yritän nyt pysytellä mahdollisimman paljon päällä, etten joutuisi kannattelemaan vastustajan painoa omilla jaloilla, se kun tuntuu olevan selälle kaikkein hankalinta. Ohittamiseen on siis tullut keskityttyä ja todella tyytyväisenä oon pistänyt merkille, että hitaasti ja rauhallisesti edetessä mun ohitukset on yllättävänkin vaikeita estää. Alkaa siis vähitellen löytyä tuota kontrollia, jota viime vuoden Finnish Openin jälkeen peräänkuulutin (tosin en muista täällä vai muualla).

Nyt on edessä viimeinen viikko Espoossa ja ainakin kaksien treenien vetovastuu mulla vielä on. Eli vielä hetki ja sitten taas pakkotaukoa painista elokuun alkuun saakka (reilu viikko). Sen jälkeen seuraavat väännökset ovatkin sitten Ruotsissa, todennäköisesti ainakin alkuun selkätuen kanssa. Pitäkööt rampana, heidän virheensä.